IT-ala on varmasti yksi nopeimmin muuttuvista ja kehittyvistä aloista. Olemmehan tietyllä tavalla sen digitaalisen murroksen keskipisteessä. Muutos ei koske pelkästään teknologiaa vaan yhä enemmän myös tapaa toimia. Alan toimijoilta vaaditaan siksi poikkeuksellisen suurta muutosherkkyyttä monillakin tasoilla.
Yksi nopeimmin muuttuvista asioista on verkottuminen ja kumppanoituminen. Aiemmin kumppaneita haettiin tyypillisesti joko äärimmäiseen pitkään yhteistyöhön tai sitten hetkellisesti yhtä hanketta tukemaan. Pitkään yhteistyöhön lähdettiin kansainvälisten teknologiajättien kanssa ja hetkellistä käytettiin enemmän kotimaisten yritysten välillä. Kummankin tyyppisissä suhteissa vastuut määriteltiin tiukalla sopimuksella.
Nykyisin verkotutaan kovin eri tavalla. Osaamiskapeikoiden paikkaaminen, teknologiatarjoaman täydentäminen, resurssipuutteet, myynnin viiveet tai rekrytointivaikeudet voivat aiheuttaa sen, että kaverin apua tarvitaan. Itse saan myös erittäin paljon mielenkiintoisia yhteydenottoja alan pienemmiltä toimijoilta. Sieltä tulee usein hyvin mielenkiintoisia ja tuoreita näkökulmia ja sitä kautta uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Tyyppillistä tämän hetken kumppanuudelle on, että tiukkoja sopimuksia ei enää rakenneta. Ei ainakaan alussa. Erilaisia mahdollisuuksia on niin paljon, että sopimuksia ei kukaan ehdi niin nopeasti kirjoittamaan. Yhteistyö perustuu siis luottamukseen.
Itselläni on meneillään hyvin mielenkiintoinen kumppanoitumisprosessi. Siinä toinen osapuoli on yhdellä vastuullani olevalla osa-alueella meidän suora ja oikeastaan lähes pahin kilpailija. Kumppanoitumisen alkusysäys jääköön kertomatta, mutta itse prosessi on ollut mielenkiintoinen. Nimenomaan siitä luottamusnäkökulmasta. Vaikuttaa nimittäin siltä että pääsemme tällä viikolla konkretian tasolle ja yhteisiin hankkeisiin.
Meitä on ollut molemmin puolin kaksi henkilöä yhteistyöstä sopimassa. Itselläni on ollut hyvin vahva luottamus sen onnistumiseen ensitapaamisesta saakka. Luottamus on ollut käsittääkseni molemminpuoleista. Se on rakentunut oikeastaan kahden elementin varaan. Avoimuus on ollut käsin kosketeltavaa. Molemmat ovat puhuneet kilpailijan kuulleen omista myyntihankkeistaan ja niiden etenemisestä. Se vaatii rohkeutta puolin ja toisin. Rehellisyys on sitten se toinen puoli. Jos toinen kertoo omasta myyntihankkeestaan, niin sen toisen on pidettävä siitä näpit erossa. Loppuviimeksi hyvin yksinkertaista.
Orastava luottamus olisi äärimmäisen helppoa särkeä pienellä virheellä. Yhden totuuden salaaminen tai tiedon vääränlainen hyväksikäyttäminen ja kaikki mahdollisuudet saisi vetää viemäristä. Minulla on karvaita kokemuksia siitäkin, kun vastapuoli on toiminut niin. Yhteistyö on aina päättynyt niin nopeasti kuin se on ollut mahdollista. Tällä kertaa niin ei käy. Oma luottamukseni on lisääntynyt jokaisella tapaamisella. Nyt on oikeanlaisia ihmisiä pöydän ympärillä.
No comments:
Post a Comment