Kun ihmisyksilölle alkaa tulla ikää ja kokemusta vähän enemmän, niin sitä kyllästyy kaiken maailman jaarituksiin ja tyhjänpäiväisyyksiin. Mieli alkaa kaivata enemmän rehellisyyttä, avoimuutta ja suoruutta. Minä ainakin olen ajan mittaan muuttunut entistä suorapuheisemmaksi. Se ei tarkoita epäkohtelaisuutta tai töykeyttä. Raja on silti joskus hiuksenhieno. Siksi suorapuheisuus on taitolaji, jota pitää harjoitella.
Otetaan konkreettinen esimerkki suorapuheisuuden hyödyistä. Asiakasrajapinnassa ja erityisesti myyntikeskusteluissa törmään aika usein tilanteisiin, joissa yhteistyön onnistumisen mahdollisuudet ovat ohuet. Kysyntä ja tarjonta eivät niin sanotusti kohtaa. Asiakas hakee sellaista ratkaisua, jota toimittajalla ei oikein ole tai sitten jollain kilpailijalla on paljon parempi. Näissä tilanteissa usein molemmat osapuolet venyttävät keskusteluja kiusallisen pitkään. Lopulta päädytään lähettämään tarjouspyyntöjä ja vastaamaan niihin. Lopputulos on suurinpiirtein kaikilla tiedossa. Molemmilta kuluu aikaa ja tupakkia - ihan turhaan.
Silti edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa suorapuheisuus on vaikeaa. Suurimmalle osalle toimittajakandidaateista on äärimmäisen vaikeaa sanoa jotain tyyliin "Ei taida olla meidän case. Kilpailijalla xxx ja zzz on paljon paremmat mahdollisuudet palvella teitä juuri tässä projektissa. Varmasti löydämme muita - kumpaakin enemmän hyödyttäviä mahdollisuuksia" Suorapuheisuutta ilman epäkohteliaisuutta tai töykeyttä.
Vaikka en nyt mikään äärimmäisen tehokkuuden nimiin vannova olekaan, olen silti sitä mieltä, että suorapuheisuudessa voidaan välttää työelämässä paljon turhaa ja keskittää tarmo oikeasti mielenkiintoisten ja tärkeiden asioiden tekemiseen. Sama tietysti koskee ainakin jollain tavalla myös muuta elämää.
No comments:
Post a Comment