Minun on myönnettävä, että en ole itse elämässäni kokenut tai itselleni aiheuttanut mitään äärettömän vaikeaa. Pienempää hankaluutta ja vaikeutta on matkalle sattunut varmaan aika normaalia tahtia. Olen varmasti ollut onnekas. Uskon myös, että oma elämänasenteeni on vaikuttanut aika paljon siihen miten asiat koen.
Törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka kieriskelevät vaikeuksissaan. Surkuttelevat niitä ja keräävät sääliä. Passivoituvat ja masentuvat, koska elämä kolhii. Poikkeuksetta nämä ihmiset ovat sellaisia, joiden kohtaamat vastoinkäymiset ovat aika pieniä. Suuriin hankaluuksiin - kuten terveyden menettämiseen tai läheisen liian varhaiseen kuolemaan - törmänneet ovat jotenkin vahvempia. Ehkä sellaiset asiat antavat perspektiiviä. En ole ihan varma, kun en itse ole kokenut - ainakaan isossa mittakaavassa.
Vastoinkäymisten kääntäminen energiaksi ja voimavaraksi on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. Se on ennnen kaikkea asennelaji, joka lähtee pään sisältä. Ihan ensimmäiseksi pitää nähdä asian valoisa puoli. Vaikka se tuntuu joskus mahdottomalta, niin aina sen löytää, jos tarpeeksi haluaa. Otetaan esimerkiksi äärimmäinen tilanne, jossa koti on tuhoutunut tulipalossa. Plusmerkkisiä asioita voi olla vaikeaa löytää. Silti pitää yrittää. Yksi voi olla vaikka se, että vakuutus oli kunnossa ja sen avulla voi rakentaa paremman kodin. Toinen voi olla se, että kukaan ei kuollut. Aina se valoisa näkökulma lopulta löytyy.
Sen valoisan näkökulman pohjalta pitää sitten muodostaa se oma suhtautuminen tapahtuneeseen ja ennen kaikkea siihen, miten vastoinkäymisestä mennään eteenpäin. Positiivisen tai valoisan asenteen avulla tilanteesta ulospääsy helpottuu merkittävästi. Äärimmäisen helpottavaa on lisäksi huomata, että jokainen voi oikeasti itse päättää miten vastoinkäymisiin suhtautuu. Asenne ja tunne ovat aina seurausta ajatuksista ja ajatuksiaan voi itse hallita. Kokeilkaa. Voitte hämmästyä lopputuloksista.
Negatiivisesta ajatellusta pitää systemaattisesti hankkiutua eroon. Aina kun huomaa kierivänsä vaikeuksien ympäröimänä ja lamaantuu, kannattaa analysoida itseään ja ajatuksiaan ja arvioida sitten, millä plusmerkkisellä kulmalla pääsee eteenpäin.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole vähätellä kenenkään vastoinkäymisiä. Päinvastoin. Niistä saa ja pitääkin olla surullinen. Ne tuntuvat pahalta. Suru ja ahdistius ovat ikäviä tunteita. Ne pitää käsitellä ja hyväksyä. Kaikille tapahtuu niitä. Tarkoitukseni on sanoa, että posiviinen suhtautuminen ja valon näkemin auttaa merkittävästi elämässä eteenpäin pääsemisessä.
"Asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki. Aitoo iloo, vaikkei ympäril oo muut ku pahaa. Ja toiset taas nii köyhii ettei niil oo muut ku rahaa. Alotan ittestäni, korjaan mun mielen. Nostan mun katseen ja suupielet."
No comments:
Post a Comment