Rauhoittumisrituaali

Minut paremmin tuntevat ihmiset tietävät, että olen äärimmäisen aamuvirkku ihminen. Herään arkiaamuisin normaalisti viiden aikoihin. Viikonloppuisin saatan joskus nukkua kuuteenkin asti. Aamuisin minulla on todella paljon virtaa ja luovuutta. Parhaat tuntini koen silloin, kun muut ihmiset vielä nukkuvat. Ärsyttävää - eikö?

Edellisessä työpaikassa käytin nämä aamun ylimääräiset tehotunnit siihen, että ajoin ensin Helsinkiin ja aloitin työnteon ennen kuin muut tulivat töihin. Olin usein saanut valtavasti aikaan ennen kuin muut pääsivät paikalle. Iltapäivästä tuo sitten usein kostautui niin, että muutuin kärsimättömäksi ja keskittymiskyky heikkeni.

Tänään on tasan vuosi siitä, kun irtisanouduin vanhasta työpaikastani. Kolme kuukautta sen jälkeen olin kotona ja välillä vähän maailmallakin katsomassa vierestä, kun aika kuluu. Tuo kolmen kuukauden pätkä auttoi todella paljon uudistumaan. Katsomaan asioita eri näkökulmasta. Pysähtyä ja arvioida omaa olemistaan. Sitä miten käyttää oman aikansa ja mistä saa energiaa ja jaksamista.

Uudessa paikassa olen käyttänyt nuo aamun tunnit itseeni. Minulla on oma rauhoittumisrituaali. Herään aamulla aikaisin. Kävelen yksinäni hiljaisuudessa joka aamu saman lenkin. Pysähdyn katsomaan maisemia - nautin auringonnoususta ja kiireettömyydestä. Lenkin jälkeen menen yleensä vielä saunaan miettimään ja meditoimaan. Lähden töihin vasta sen jälkeen.

Reilun puolen vuoden perusteella olen vakuuttunut, että tämä järjestely on merkittävästi parempi. Aamun rauhoittumisaika auttaa kohdistamaan energian oikealla tavalla. Jaksan päivät loppuun paremmin. Olen rauhallisempi ja sitä kautta huolellisempi ja rakentavampi. Itseensä panostaminen maksaa aina lopulta takaisin. Tästä hyötyvät kaikki: minä, perhe, työkaverit ja asiakkaat.

Ohessa kuvasatoa tämän aamun rauhoittumisesta.