Koti

Liian kiireinen viikko takana. Ehdin olla kotona hereillä ennen eilistä iltapäivää reilusti alle 10 tuntia. Viikon kiireosuuden viimeinen etappi - maailmaparannuspurjehdus meni loistavasti. Sää oli kylmä ja vähän sateinenkin, mutta tuulet suosivat. Aika harvoin sitä joutuu elokuussa pipoa ja karvarukkasia käyttämään. Nyt olivat tarpeeseen. Reissussa tuli huomattua, että asioita kärjistämällä saadaan musta erotettua valkoisesta ja että purjehtiessa ollaan perillä, kun vene irtoaa rannasta. Kiitokset Antti ja Jarko.

Eilen iltapäivällä pääsin lopulta pitkän viikon jälkeen kotiin. Olo tuntui niin mukavalta ja leppoisalta, että en saanut edes aikomaani blogitekstiä kirjoitettua.  Käytiin kaupassa koko perheen voimin. Sitä ei ole tapahtunut ihan hetkeen. Saunottiin, tehtiin kanttarellirisottoa, katsottiin hömppäelokuvaa ja nautittiin rauhasta.

Aika monta ajatusta olen tässä viimeisen vuorokauden aikana ajattelut kodista ja sen merkityksestä itselleni. Minulle koti on aina jotain muuta kuin seinät. Nämä nykyisetkin ovat minulle aika yhdentekevät. En ole itse niitä rakentanut enkä edes remontoinut. Jonkun toisen seinät, jotka sattuvat olemaan minun kotini ympärillä. Huonekaluilla on vähän enemmän painoarvoa, koska osaan niistä sisältyy muistoja. Muutamat ovat jopa kulkeneet mukana kaikissa meidän perheen kodeissa. Jotenkin ne vanhat kodit muistuvat niistä mieleen.

Silti tärkeintä kodissa on ihmiset ja tunne. Omat perheenjäsenet, rauhallisuus, onni ja turvallisuus. Tänne on kiva tulla ja täällä on hyvä olla. Ladata akkuja tulevaa viikkoa varten, rentoutua ilman kiirettä ja painetta. Täällä saa olla täysin oma itsensä ja nämä muut hyväksyvät sen. Täydellisiä ovat he.

"kotona on hyvä olla - ei huolet paina ei rasitu polla"

Kuvitukseen vielä kuva mun lempipaikasta. Tässä kirjoitan blogit ja teen työt etäpäivänä. Tässä hengähdän ja olen vaan. Parasta just tänään.