Pimeä, harmaa ja puuduttavan pitkä viikko meneillään. Onneksi tänään alkaa viikonloppu. Syksyn pimeys on jotenkin karua. Aamulla kun herää, on pimeää ja märkää. Sama tilanne, kun illalla menee nukkumaan. Eilinen päivä oli jotenkin niin masentava, että pääsin ulos talosta vasta joskus alkuillasta.
Vaikka nyt on lämmintä, onneksi talven tulon voi haistaa. Toivotaan, että saadaan lunta jo ensi viikolla ja valo palaa ainakin osittain.
Niin hassua kuin se onkin, niin kotona ollessa sen pimeyden ja harmaudenkin kokee eri tavalla. Istuin ja kuljeskelin eilen sisällä ilman valoja. Harmaus ja ankeus ympäristössä oli melkein käsin kosketeltavaa. Töissä ollessa kaikki tämä huuhtoutuu keinovalojen mukana avaruuteen. Vaikka en varsinaisesti pidä tästä, niin tuntuu arvokkaalta kokea se.
Tänään on pitkästä aikaa kiireinen päivä tulossa. Talvirenkaita ja sen sellaista. Varmaan menen myös pankkiin ruokatunnilla jonottamaan. Alkaa nimittäin muistuttaa tämä ajankäytön ajatusmaailma eläkeläisten vastaavaa. Stressaanun, jos samana päivänä pitää hoitaa kaksi asiaa.
No comments:
Post a Comment