Saturday, October 21, 2017

Vanhene arvokkaasti

Vaimon kanssa istuttiin olohuoneessa ja kyselin häneltä ideoita blogiaiheeksi. Hän ehdotti aiheeksi 'vanheneminen on paskaa'. En ihan tuohon lähtenyt, mutta sinänsä ikääntyminen vaikutti niin kiinnostavalta aiheelta, että ajattelin tarttua. Samaan hengenvetoon viereiseltä sohvalta kerrottiin vielä, että miehille vanheneminen on kuulemma huomattavasti helpompaa kuin kauniimmalle sukupuolelle. Ympäristön painetta on vähemmän.

Tilannehan on oikeastikin vähän epäreilu. Kun miehen ohimot harmaantuvat niin sitä pidetään charmikkaana ja jopa viehättävänä. Naisten pitää nopeasti värjätä hopeahapset piiloon eikä niistä saa edes puhua. Miesten kaljuuntuminenkin on ihan ok. Voi helposti ajaa koko tukan pois ja kasvattaa sen sijaan vaikka parran. Kaljuuntuvien naisten pitää kestää hiusten harveneminen ja yrittää jotenkin peittää paljastuva päälaki.

Silti minä ajattelen, että naissukupuoli pääsääntöisesti itse aiheuttaa nämä ongelmansa. Meille miehille naisten ikääntyminen ei ole lainkaan ongelmallista. Oikeastaan se on vain hyvä, että puoliso vanhenee melkein samaa tahtia kuin itsekin.

Naistenlehdet ovat täynnä juttuja ryppyjen peittämisestä ja miljardien arvoinen kosmetiikkateollisuus on valjastettu osin valheelliseenkin ajan kulun pysäyttämiseen. Miehet eivät lue niitä juttuja eikä meistä oikein kukaan usko niiden voiteidenkaan muuttavan yhtään mitään. Naiset itse kirjoittavat ne jutut ja suunnittelevat tuotemarkkinoinnin. Oikeastaan on aika käsittämätöntä, että niin luonnollista asiaa kuin ikääntymistä pidetään niin ei-toivottavana asiana. Sen välttämisestä ja nuoruuden ihannoinnista on tehty liian tärkeää.

Silti huomaan itsekin usein lähteväni tähän hölmöilyyn. Arvostavani ihmisiä, jotka näyttävät ikäistään nuoremmilta. Eihän siinä ole mitään järkeä. Ihminen on parhaimmillaan juuri sen ikäisenä kuin on. Värjään huomenna tukkani harmaaksi, että näyttäisin vähän vanhemmalta.

1 comment:

  1. Tässä taannoin olin palaverissa, jossa tutustuin uuteen kollegaan joka oli _nuori_ siis alle 30. Mietin ääneen että hmmm taidan olla aika vanha. Tähän aavistuksen vanhempi esimies parahti ”ei ei et ole vanha”. Hupaisaa sinäänsä, kun ajattelin tuolloin ”vanhuuteni” olevan positiivinen asia. On kertynyt taitoa ja kokemusta, itsetuntemusta. En missään nimessä haluaisi olla alle 30. En edes alle 40. Elämä on hyvää - etenkin tänään ❤️

    ReplyDelete