Voiko olla jääräpäisempää otusta kuin suomalainen keski-ikäinen mies? Kai se mahdollista teoriassa on, mutta luultavasti kuitenkin ilmiöinä tuollaiset ovat jotakuinkin poikkeuksellisia.
Omalla kohdallani tämä jääräpäisyys ja sen typeryys näyttäytyivät kristallinkirkkaina tänä kesänä. Olin nimittäin jo vuosia sitten päättänyt, että hankin lukulasit vasta kun täytän viisikymmentä. Olin perustellut päätöstän itselleni ja muille mm. sillä, että lasit ovat hankalat kuulolaitteiden kanssa tai että ikänäkö etenee nopeammin, jos käyttää laseja. Varmaan joku vanhenemisen pelkokin siinä jotain osaa näytteli - tiedä häntä.
Heinäkuun lopussa piti suorittaa ajo-opetuksen teoriakoe enkä yksinkertaisesti nähnyt niistä pikkuriikkisistä kuvista, että taustapeilissä on paloauto. Puhumattakaan että olisin havainnut jalankulkijoiden rintamasuunnat. Virheitä ropisi sen verran, että kokeen lopputuloksen kohdalla seisoi pahaenteinen sana - hylätty. Vaimolle yritin selittää, että liikennesäännöt on hallussa - näön kanssa on haastetta. Tiedoksi muuten, että ei se näkö oikeaa autoa ajaessa haittaa, kun se taustapeili on siinä saman kokoinen kuin se koko kuva siinä Ajovarman tabletissa. Siitä taustapeilin osuus oli ehkä 1x3 millimetriä. Yritä siinä.
Samana päivänä investion kympin Motonetin lukulaseihin. Vaimo valitsi pokat ja minä vahvuudet. Seuraavana aamuna uusintakokeeseen ja kaikki 70 tehtävää oikein. Niillä jalankulkijoilla oli kasvotkin. Hassua, miten pienestä asiat voivat olla kiinni.
Ajokoe oli kuitenkin aika pikkujuttu verrattuna siihen, mitä muuta tapahtui. Aloin nimittäin uudestaan lukemaan. Olen viimeisen kahden kuukauden aikana lukenut enemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana yhteensä. Luin kirjahyllyssä vuosia vuoroaan odottaneita kirjoja kuten Machiavellin Ruhtinaan tai Näkökulman vaihtamisen taidosta kertovan kotimaisen opuksen. Voisi sanoa, että olen saanut luettua lähes kirjan viikossa.
Toki muukin elämä on helpottunut. Ruokien energiasisällöt ja ravintoiloiden ruokalistat ovat kuin lastenleikkiä. Samoin kirjoittaminen on helpompaa. Virheitä tulee paljon vähemmän. Silti tuo kirjojen palaaminen lapsuuden lukutoukan elämään on isoin asia. En ole ikinä mistään saanut kymmenen euron investoinnille samalaista hyötyä.
- Jääräpäisyys maksaa hintaa -
No comments:
Post a Comment