Eurooppaprojektin väliaikatietoa - mikä jäi mieleen?

Eurooppaprojekti on sellaisessa vaiheessa, että viidestäkymmenestä maasta on nyt vierailtu 35. Vaivaiset viisitoista siis jäljellä. Tänä vuonna ei luultavasti uusia maita enää tule. Nyt on siis hyvä hetki vähän arvioida, mitkä maat ovat jääneet mieleen ja mistä syystä. Matkaopasta en tee. Sen sijaan listaan ne maat, jotka ovat olleet itselleni jotain, josta kerron aikanaan lapsenlapsille.

Tämä kirjoitus on ollut minulla poikkeuksellisen pitkään työn alla. Kirjoitin tuon avauskappaleen jo pari viikkoa sitten enkä oikein keksinyt kirjotuksen punaista lankaa - siis sitä, miksi teksti kiinnostaisi lukijaa. Aika monelle blogiaihiolle käy niin, että lankaa ei koskaan löydy ja aihion joutuu poistamaan. Eilen sitten saunan lauteilla välähti. Itse asiassa matkakohde ei olekaan se, joka maan listalle nostaa vaan useimmiten se on tapahtuma, seura tai jokin muu matkustamiseen liittyvä erikoispiirre. Päädyin siis listaamaan muistorikkaat kohteet ja avaamaan sitä, miksi juuri tuo kohde päätyi listalle. Laitan nämä suunnilleen aikajärjestykseen. Keskinäistä erityisyyttä näiden välillä ei ole tarkoituskaan arvioida.

Norja on listalla monesta syystä. Se on ainoa maa, jossa olen koskaan käynyt oman vanhempani kanssa. Täällä oltiin siis pikavisiitillä edesmenneen isäni kanssa, kun olin 12. Kyseessä tietenkin ensimmäinen ulkomaanmatkani ja ainoa, jonka tein ennen aikuisuutta.

Espanjaan ja Mallorcalle matkustin entisen tyttöystäväni (nyk vaimo) kanssa ensi kertaa ulkomaille. Ensimmäinen kerta lentokoneessa, etelänlomalla ja vaimon kanssa. En ikinä unohda sitä lämmintä ilmamassaa, joka oli vastassa koneen ovella. Ei tunnu samalta seuraavilla kerroilla.

Ruotsiin olen matkustanut tietenkin lukuisia kertoja. Mieleenpainuvaksi maan tekee se, että sinne tein ensimmäisen työmatkani. Kävin esittelemässä vapisevin käsin ja värisevällä äänellä silloisen työnantajan projektimallia ruotsalaisen metsäjätin työntekijöille.

Tsekkeihin ja Prahaan tein ensimmäisen kaupunkilomamatkan. Erityiseksi matkan teki se, että oltiin vaimon kanssa viikko erossa meidän silloin pienistä lapsista. Samalla saatiin tietenkin viikon vapautus vastuusta, vaipparallista ja vaikka mistä muusta vastuullisen vanhemman hommasta. Kiitokset tästä äitille ja anopille.

Kreikkaan matkustin lasten kanssa. Viikko perheen kesken ylellisessä villassa on kokemus, jota en unohda ikinä. Siellä on syntynyt joitain klassisia perheen lentäviä lauseita.

Saksaan ja Luxemburgiin mentiin perheen miesporukalla. Todella erikoinen ja erilainen matka. Paljon autossa istumista ja yhdessäoloa. Keskusteluyhteys teini-ikäisten kanssa on jotain, mitä on vaikea kotona saavuttaa.

Balkan oli jotain sensaatiomaisen erikoista. Tällä matkalla Antin kanssa tuli vierailtua kaikkiaan 8 maassa. Roadtrip entuudestaan aika etäisen kaverin kanssa. Seikkailu, joka ei unohdu.

Pariisi ja Ranska. 30 vuotta parisuhteessa, romantiikkaa ja Louvren aarteet. Erityistä.