Moni asia jäis tekemättä, jos viimetippaa ei olis

Tuosta otsikon tekstistä on muodostunut minun mottoni. En ole siitä ylpeä. Jotenkin minun tapani hoitaa asioita on aika takapainotteinen noin ajankäytöllisesti. Aiheutuu varmaankin kiireisestä aikataulusta ja mukavuudenhaluisesta luonteesta yhteismitallisesti.

Eilinen meni aika lailla kiinteistöjä kunnostaessa ja koripallon seuraamisessa. Jäi aika klassisella tavalla valmistautumatta tulevaan viikkoon. Aamulla sitten vääntäydyin kuudelta koneen ääreen, että sain päivän palaverit valmisteltua. Ärsytti oma toiminta siinä mielessä, että aamulenkin ja blogin kirjoittamisenkin joutui jättämään väliin ja keskittymään työntekoon.

Itse aina ihailen ihmisiä, joilla tätä viime tipan ongelmaa ei ole. He varaavat kalenteristaan aikaa seuraavan viikon tapaamisten valmisteluun. Heillä on laput aina ojennuksessa ja deadlinet tiedossa. Kerrassaan hienoa porukkaa.

Oma ongelmani aiheutuu varmaan kahdesta pääsyystä. Ensiksi innostun helposti ja lähden uusiin asioihin vähän alhaisella itsekontrollilla. Se aiheuttaa kalenterin täyttymistä ja ajan puutetta. Toinen varmaan on sellainen tietynlainen rentous ja pelottomuus. Jotenkin ajattelen, että asioilla on taipumus järjestyä tai että aika hoitaa. Aika usein ei järjesty tai hoida. Sitten tehdään viimeisellä mahdollisella hetkellä tai vaihtoehtoisesti jätetään tekemättä.

Älykäs ihminen selviytyy tilanteesta, johon viisas ei joudu. Taas kerran osuva sananlasku. Minä olen tässä luullakseni tuo älykäs. Olen oppinut lähes mestarillisesti selviytymään tilanteista, joihin ei koskaan olisi pitänyt joutua. Mitenköhän sitä saisi itsensä käännettyä enemmän tuohon viisaan rooliin? Kuulemma viisas pääsee vähemmällä. Mitenköhän sitä oppisi?`

Varmaan ainakin pitäisi olla vähemmän innokas. Opetella sanomaan ei. Miksiköhän se on niin vaikeaa? Minut on helppo saada mukaan aika yksinkertaisilla keinoilla. Vetoamalla vaikka siihen, että olen hyvä jossain. "Sä ot siinä niin hyvä" ja samantien unohtuu ajanhallinta, oma tila ja omat prioriteetit.

Ajatteleminen taitaa tässäkin olla kaiken ydin. Pitää jatkossa pohtia enemmän sitä, mitä se kyllä-sanan sanominen aiheuttaa. Tämä sisältää lupauksen itselle. Saa kieltäytyä ja pitää kieltäytyä. Kuukauden päästä tilanne on toisin. Olen se viisas.