Kaikkeen sitä ihminen ajattelukapasiteettiaan tuhlaa. Niinkuin vaikka elämän risteysasemien pohdiskelemiseen. Käytin viikonlopun aikana aika monta hetkeä tähän ja tulin siihen lopputulokseen, että ihmiselämää ja sen kulkua ohjaa käsittämättömän paljon kolme valintaa. Siis kolme - se on vähän. Kaikki kolme ovat sellaisia, jotka saa onneksi valita uudestaankin. Jos siis menee ekalla kerralla pieleen. Silti ne aiemmatkin valinnat ainakin jollain tapaa seuraavat koko elämän.
Ensimmäinen ja luultavasti kaikkei merkityksellisin on puoliso. Tällä nyt tarkoitan sitä henkilöä, jonka kanssa perustetaan perhe. Hankitaan joko lapset tai koira ja kissa. Toisin sanoen se henkilö, jonka kanssa aikoo loppuelämänsä viettää. Ainakin se on alkuperäinen tarkoitus monesti, mutta yllättävän monen kohdalla asiat muuttuvat niin, että tämän valinnan joutuu tai pääsee tekemään toisenkin kerran. Sitten on aina niitäkin jotka päätyvät vaihtamaan useamminkin. Päädyin rankkaamaan tämän valinnan ykkökseksi, koska se kumminkin määrittää, millaisia ne tenavat ovat ja muutenkin aika pitkälle koko arkielämän sisällön. Sanoisin, että tähän valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Itse olen saman vaimon kanssa viettänyt kohta 31 yhteistä vuotta. Näyttää siltä, että tein hyvän valinnan 18-vuotiaana, vaikka en sitä silloin ehkä ymmärtänyt.
Kakkoseksi päätyi omissa ajatuksissani ammatin ja työpaikan valinta. Tässä valinnassa sallitaan enemmän virheitä. Työpaikasta pääsee aika helposti eroon. Joskus jopa ilman omaa tahtoa. Uusi ja entistä ehompi löytyy useimmille aika helposti. Varsinkin, jos ei ole turhan ronkeli. Ammatin vaihtaminenkin on nykyään aika tavanomaista ja sitä yhteiskuntakin tukee monin tavoin. Ei siis kannata murehtia, vaikka ensimmäisellä kerralla olisi mennyt pieleen. Iso juttu tämäkin valinta silti on. Olen aiemmin kertonut, että minusta tuli ATK-ihminen ihan vahingossa, kun olisi pitänyt tulla autoinsinööri. Luulisin, että aika moni asia elämässä olisi eri tavalla, jos nyt olisin Uudessakaupungissa Mersun osia piirtämässä tai vaihtoehtoisesti katsastuskonttorilla suomalaisautojen pohjia koputtelemassa. Ainakin työkaverit olisivat kokonaan toisia ja luultavasti elämä olisi muutenkin mennyt aika toisenlaisia raiteita.
Kolmanneksi isoksi päätökseksi päädyin laittamaan asuinpaikan valinnan. Tällä tarkoitan nyt sitä paikkaa, mistä hankitaan se perheasunto ja laitetaan lapset kouluun. Asuinpaikan vaihtaminen menee sen jälkeen kahta kertaluokkaa kinkkisemmäksi, kun lapset ovat hankkineet oman elämän ja kaveripiirin. Tietenkin se on aina mahdollista, mutta lasten etu ja sen ajatteleminen aiheuttaa kumminkin aika paljon puntarointia. Me ollaan nyt asuttu 23 vuotta nykyisellä paikkakunnalla ja se monella tavalla määrittää sitä elämää myös. Ei niin paljon kuin puoliso tai ammatti, mutta aika tavalla kuitenkin. Täällä maalla elämänrytmi on kovin erilainen kuin jossain isommalla paikkakunnalla.
Rautasen Karin neljästä A:sta tähän päätyi kolme: akka, ammatti ja asunto. Auto oli se Karin vitsillä laittaman listan neljäs. Niitä on helppo vaihtaa. Just tein sen tällä viikolla eikä ollut iso juttu.
No comments:
Post a Comment