Se toinen listarivi, joka reissulla tuli toteutettua oli niinkin yksinkertainen kuin käy Pariisissa. Sitä nyt ei yksinkertaisesti voinut olla suorittamatta, kun kävi Mona Lisaa tapaamassa. Ei ehkä ihan täysin looginen rivikokonaisuus, mutta mitä väliä? Pariisi on kuitenkin ainoa kaupunki, joka oli mun listalla ilman, että siihen liittyy jotain muuta tekemistä. Silloin listan tekohetkellä sen on siis täytynyt olla jotenkin erityinen ja olihan se.
Talvinen aamuherätys Parolassa oli aivan ihana enkä kaivannut Pariisiin pätkääkään. Illalla kotiin tullessa maa oli vielä musta, mutta yön aikana oli satanut lunta sen verran, että kaikkialla on valkoista ja valoisaa. Olin niin innoissani talvesta ja lumesta, että lähdin aamulenkille ilman aamukahvia. Vain nauttimaan siitä, että valo on palannut ja että pikkupakkanen kipristelee poskipäitä.
Mielenkiintoista, miten helppo on sopeutua suurkaupungin virikeähkystä tähän maalaiskylän rauhallisuuteen. Pieni paineenpoikanen tosin jyskyttää takaraivossa muistuttamassa niistä kotihommista, jotka pitäisi vielä ehtiä tekemään, mutta muuten tämä on taas kerran täydellistä.
Päätin eilen, että jätän Islannin vierailun johonkin toiseen hetkeen. Suomeen on luvattu niin upeaa talvisäätä, että keskityn nauttimaan siitä ja rauhoittumaan täydellisen kiireettömästi loppuvapaan. Enää ei tarvitse nähdä eikä kokea mitään. Riittää, kun kuuntelee hiljaisuutta ja katselee vierestä, kun aika kuluu. Olen huomannut, että minulle parhaat oivallukset syntyvät juuri noilla hiljaisuuden hetkillä. Vaikka ympäri Eurooppaa matkustaessa on mahdollista hankkia elämyksiä ja ennen kaikkea perspektiiviä omaan elämäänsä, niin oman ajatusmaailman kehittäminen onnistuu parhaiten kotisohvalta käsin.
Kaksi täydellistä viikkoa jäljellä. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä elämä ehdottaa.
No comments:
Post a Comment